
Näin suunnittelet inspiroivan kirjoitusloman
Kirjoittaminen on paon ja paluun taito. Toisinaan tarvitsemme uuden ympäristön, jotta sanat voivat syntyä – ja jotta ne voivat jatkaa kulkuaan sittenkin, kun reissu on ohi.
Näitä lahjoja ei anneta ulkopuolelta, ne täytyy oppia tarjoamaan itse itselleen.
Ensimmäinen lahja on irti päästämisen taito. Voit tehdä parhaasi, mutta et voi hallita sitä, miten työsi otetaan vastaan. Sen ymmärtäminen tuo rauhan.
Toinen lahja on tylsyyden hyväksyminen. Luovuus tarvitsee tilaa ja hiljaisuutta, hetkiä, jolloin mikään ei vaadi huomiotasi – sillä juuri silloin ajatukset alkavat liikkua vapaasti.
Kolmas lahja on, tietenkin, kirjoittamisen aika. Kukaan ei kuitenkaan anna sitä sinulle, joten siksi sinun on raivattava, suojattava ja käytettävä sitä, sillä ilman aikaa sanat jäävät kirjoittamatta.
Koska viimeksi olet lahjonut itseäsi näin?
Julkaiseminen on kuin pulloposti. Voit kirjoittaa viestisi huolellisesti ja valita sanat tarkkaan, mutta et voi päättää, minne sanasi päätyvät.
Ehkä joku löytää tekstisi heti, avaa korkin ja lukee tarinasi. Ehkä viestisi ajelehtii vuosia tai unohtuu, huuhtoutuu rantaan jonkun toisen elämän hetkellä, jolloin sanat osuvat oikeaan. Ehkä pullo uppoaa pohjaan, mutta tätäkään et voi tietää.
Sinun tehtäväsi ei ole päättää, kuka tarttuu viestiisi. Sinun tehtäväsi on kirjoittaa se ja uskaltaa päästää siitä irti.
Laita puhelin pois. Sammuta kone. Istu vain, katso ulos ikkunasta. Mitään ei tarvitse tapahtua. Ota vastaan se hiljaisuus, jota olet vältellyt.
Tylsyys tekee pesänsä mieleesi, pyörittelee varpaitaan ja ojentelee jäseniään. Jo pian se alkaa kysellä, ehdotella, kuiskia. Mitä jos, entä jos, voisiko jo?
Tylsyys on kirjoittajan paras ystävä, kunhan sille antaa tilaa, sillä juuri tylsyys johdattaa paikkoihin, joihin kiire ja ärsykkeet eivät mieltäsi koskaan veisi.
Onko sinulla vartti? Hyvä, ota se. Onko sinulla tunti? Hienoa, sulje ja lukitse ovi. Laita puhelimesi lentokonetilaan.
Maailma ei anna sinulle aikaa kirjoittaa. Se antaa sinulle sähköposteja, aikatauluja, puheluita ja kaikenlaisia turhia kiireitä. Sinun tehtäväsi on varastaa aika takaisin.
Anna itsellesi lahja, jota kukaan muu ei sinulle voi antaa: rauhallinen hetki, pitkä tai lyhyt, aamu tai ilta, kenties kokonainen päivä.
Avasitko taas uutisvirran, kenties some-feedin? Tämänkin ajan voisit kirjoittaa.
Muista, että vain sinä lopulta päätät, miten aikasi käytät.
Käytä se hyvin, hyvä kirjoittaja.
Kirjoittaminen on paon ja paluun taito. Toisinaan tarvitsemme uuden ympäristön, jotta sanat voivat syntyä – ja jotta ne voivat jatkaa kulkuaan sittenkin, kun reissu on ohi.
Linnunlaulun kehdossa, vanhan kirjakaupan yläkerrassa, Tenneseen maaseudulla tai eläväisessä pikkukylässä puikkelehtivan kujan päässä.
Se on aikaa, jonka varastat muulta, hiljaisuutta, jonka siedät, ja lopulta sanoja, joista päästät irti.