Tervehdys, hyvä lukija.

Olen Monni, syntymänimeltäni Marinella, Kirjoittaminen.fi-sivuston perustaja.

Olen ikuinen unelmoija. Lyyristä proosaa rakastava kirjoittaja. Luonnon pienimpiin yksityiskohtiin ihastunut valokuvaaja. Ja ennen kaikkea pyrin olemaan omien unelmieni toteuttaja.

Osa haaveistani on pieniä, osa suurempia. Jotkut ovat toteutuneet, toiset eivät. Ja toisinaan monien tilalle on syntynyt kokonaan uusia ideoita ja oivalluksia.

Unelmien tavoittaminen vaatii aina rohkeutta ideoida, tahdonvoimaa tehdä ja lopulta uskallusta toteuttaa. Siis kaikkea sitä, mitä minulta monen vuoden ajan puuttui.

Onneksi elämässä voi ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Onneksi elämässä voi opetella olemaan rohkea.

Päiväkirjamerkintäni vuodelta 1993 (päivämäärää en vielä osannut kirjata).

Ystävät opettivat rohkeaksi

Pelkäsin lapsena käytännössä kaikkea: kevätjuhlanäytöksiä, ihmispaljoutta, esiintymisiä, laulukokeita (kuka ei!), omia kiusaajiani (mikä surettaa minua edelleen) ja pyttykäärmeitä (olin varma, että sellaisia on olemassa).

Pakenin arkea tietokoneelle ja täytin kymmenittäin diskettejä tarinoillani. Loin omia hahmoja ja uusia maailmoja, joissa kukin sai olla sellainen kuin halusi olla.

Löysin salapaikkani Hämeenlinnan pääkirjaston vielä silloin punaiselta kokolattiamatolta, kirjoja notkuvien hyllyrivien välistä, korkean pöydän alta hämärästä nurkasta, jonne mahduin juuri ja juuri. Iso jukkapalmu esti näköyhteyden muihin. Se oli kuin pieni pesäkolo ja aina vain minua varten.

Muistan, kuinka yritin kerrankin lainata samalla kertaa kaikki Neiti Etsivät (ja kuinka isäni hienovaraisesti totesi, että aloitetaan nyt vaikka kolmesta).

Kirjaston hiljaisuuden lisäksi löysin turvaa myös uusista samanhenkisistä ystävistä, joihin tutustuin aloittaessani yläasteen Hämeenlinnan Lyseossa.

Heidän rinnallaan ja kannustuksessaan sain ajan kanssa opetella olemaan rohkea.

Haluankin esittää erityiskiitokset ystävilleni Marialle (jonka kanssa sittemmin lähdin sekopäiselle interrailille Itä-Eurooppaan), Anille ja Nooralle, Markolle sekä Otolle ja Petrille. He kaikki auttoivat minua kasvamaan sellaiseksi, kuin tänä päivänä olen. Kiitos siitä.

Kiitos myös vanhemmilleni, jotka lukivat minusta jotain, mikä itselleni vielä oli täysin näkymätöntä. Minulla on edelleen tallessa kaikki ne syntymäpäiväkortit, joissa vuosi toisensa perään komeili teksti: “Erilaisuus on rikkaus, joka kasvaa iän myötä”.

Tuotiinko teidän kouluunne sellainen avaruuskupu, jonka kattoon heijastettiin tähtitaivas?

Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että tuosta pienestä epävarmasta tytöstä on kasvanut oikea kirjoittaja. Muistan nimittäin edelleen, kuinka häpesin osallistua Hämeenlinnan pääkirjaston järjestämään Kirjoittajakouluun, vaikka rakastinkin kirjoittamista. Häpesin, koska ajattelin, etten kuitenkaan osaa.

Onneksi intohimo itselle rakasta lajia kohtaan oli pelonsekaisia ajatuksia vahvempi.

Onneksi osallistuin tuolle kurssille.

Ping Helsinki -tapahtuman tunnelmissa. Kuva: Eino Nurmisto

Digitoimistomyyrästä luovan alan yrittäjäksi

Työskentelin lähes kymmenen vuoden ajan digitoimiston sisällöntuottajana ja sisältöstrategina, minkä ohella kirjoitin sittemmin Suomen palkituimmaksi matkablogiksi kasvanutta Kaukokaipuuta. Kirjoitan samaa blogia edelleen, en niinkään sillä elääkseni vaan pikemminkin rakkaudesta lajiin.

Blogi kuitenkin toimi referenssinäni, kun minut palkattiin vuonna 2010 helsinkiläisen digitoimiston Junior Copywriteriksi. Myöhemmin, ja edelleen nykyisin, Kaukokaipuu toimi referenssinäni luontomatkailusisällöissä, joita tänä päivänä kirjoitan erä- ja retkeilylehtiin, myös tarinoiksi kansien väliin.

Työt digitoimistossa jatkuivat, tittelit vaihtuivat. Palo kirjoittamista kohtaan kasvoi entisestään. Halusin yhdistää rakkaan retkeilyharrastukseni työnkuvaani ja siten jättäydyin täysipäiväiseksi yrittäjäksi vuonna 2016.

Suomi 100 -juhlavuoden luontolähettilään pesti kirkasti minulle lopulta sen, mitä oikeasti halusin tehdä: edistää kotimaanmatkailua sanoin ja kuvin. Aiemmin reppureissaamiseen keskittynyt blogini alkoi hiljalleen muovautua kohti luontomatkailualan mediaa, jollaisena se tänä päivänä edustaa.

Vielä digitoimistossa työskennellessäni koulutin yritysten sisällöntuottajia niin luovien sisältöjen kuin hakukoneoptimoitujen tekstien kirjoittajiksi. Oli siis luontevaa jatkaa opettamista, joskin itsenäisenä yrittäjänä.

Kirjoittaminen.fi syntyy

Kirjoittaminen.fi ei kuitenkaan syntynyt hetkessä, vaan hautui ajatuksena pitkään.

Kuten valitettavan moni muu, myös minä kärsin huijarisyndroomasta. Uudet kohtaamiset, kanssakäymiset ja teksteistäni saamani palaute kuitenkin rohkaisivat minua toteuttamaan yhden elämäni suurimmista unelmista.

Ja se on tämä sivusto.

Kirjoittaminen.fi otti ensihenkäyksensä vuoden 2021 toukokuussa. Sivuston tarkoituksena on ennen kaikkea innostaa sinut kirjoittamaan ja sanoittamaan tunteitasi.

Nyt marraskuussa 2021 teitä kirjoittajia on jo monisatapäinen ryhmä. En villeimmissä kuvitelmissanikaan olisi uskonut, että uusi sivusto otetaan näin lämpimästi vastaan. Kiitos myös siitä.

Olen itse äärimmäisen innostunut tammikuussa 2022 alkavasta Vuodenkierto-luontokirjoituskurssista, jonka tarkoituksena on oivalluttaa sinut sille samalle neulasten peittämälle polulle, jota pitkin minäkin olen kulkenut ja kasvanut retkeilytoimittajaksi ja eräkirjailijaksi.

Meissä jokaisessa elää kirjoittaja

Meillä jokaisella on tarinoita kerrottavana.

Toivon sydämestäni, että nämä luovan kirjoittamisen verkkokurssit ja verkon välityksellä toteutettavat kirjoittajatapaamiset antavat sinulle inspiraatiota ja rohkeutta kasvaa kirjoittajana, sillä kirjoittaminen, jos mikä, antaa merkityksen kaikelle olemassaololle.

Lämpimästi tervetuloa mukaan kursseillemme!

Pohjoisin terveisin,
Monni / Kirjoittaminen.fi

Facebook
Twitter
LinkedIn

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Vieritä ylös