Lastenkirjan kuvittaminen
Kuvitus > Lastenkirjan kuvittaminen
UUTTA
Digitaalisen maalauksen peruskurssi
Kuvittele maailma, jossa rajoituksenasi eivät ole kankaan reunat vaan mielikuvituksesi laajuus, jonka valjastamalla kaikki on mahdollista.
Tämän verkkokurssin myötä et vain opi – sinä oivallat.
Voit hyödyntää oppimiasi taitoja monipuolisesti luovan alan kentällä: lastenkirjojen kuvittamisessa, kirjojen kansitaiteessa, animaatiossa ja sarjakuvien piirtämisessä sekä laajalti graafisen suunnittelun osa-alueilla.
Miten lastenkirja kuvitetaan?
Entä miten tehdään "toimiva" lastenkirjakuvitus? Onko olemassa konkreettisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon lastenkirjaa kuvittaessa?
Sanoista kuviksi ja kuvakirjoiksi
Vaikka tarinoita on julkaistu vuosisatojen ajan, kirjojen kuvittaminen on tullut mukaan vasta paljon myöhemmin.
Kirjapainon keksimisen jälkeen kului monta sataa vuotta, ennen kuin kirjojen kuvitus siirtyi varta vasten lapsille tuotettuun kuvamaailmaan. Alun perin sadut ja kansantarinat olivatkin ennemmin aikuisten viihdettä, eivätkä ne sen vuoksi välttämättä soveltuneet lasten silmille.
Siksi lastenkirjan kuvittaminen eroaa selkeästi muusta kuvittamisesta.
Kuvittajan on huomioitava esimerkiksi:
- lapsen ikä
- mitä yleisesti saa sanoa
- mitä ei saa tai kannata sanoa
- miten tietyt asiat voi ylipäätään esittää.
Huomioi myös alagenret ja kategoriat
Nykyisin lastenkirjat jaetaan eri kategorioihin, kuten kuvitettuihin kirjoihin, satukirjoihin ja kuvakirjoihin. Formaattina toimivat niin painetut kuin digitaaliset kirjat.
Kategorioita puolestaan määrittävät eri ikäisille lapsille suunnatut kirjat, kuten vaikkapa taaperokirjat, lasten kirjat (4–8-vuotiaat) ja nuorten kirjallisuus (10–16-vuotiaat).
Lastenkirjallisuutta on tutkittu myös käsitteenä ja lajina. Mikäli haluat paneutua aiheeseen laajemmin, tutustu Marleena Mustolan teokseen Lastenkirja (SKS).
Lastenkirjojen muistilista
- Ennen kuin lähdet suunnittelemaan kuvitusta, selvennä itsellesi, minkä ikäiselle lapselle kirja on tarkoitettu; lapsen ikä määrittää todella paljon kirjan kuvamaailmaa ja kuvien sisältöä.
- Kuvituksessa ei tule suoraan toistaa tekstin sisältöä, vaan tarinaa jatketaan kuvituksen avulla.
- Pidä tätä muistisääntönä: mitä pienempi ihminen, sitä selkeämmät kuvat.
- Siirry Tatun ja Patun kaltaiseen maailmaan, kun lukija on yli kolmevuotias.
- Mauri Kunnaksen menestysresepti perustuu osaltaan kuvien yksityiskohtiin; suosi sisällöltään runsasta kuvakerrontaa, kun lukija on vähän vanhempi.
- Jos lastenkirja on tietokirja, varmista, että myös kuvat ovat paikkaansa pitäviä.
Suosituimpien lastenkirjojen kärkisijoja dominoivat teokset, jotka on kuvitettu hyvin yksityiskohtaisesti ja faktapohjaisesti, silti hauskalla tavalla. Esimerkiksi Mauri Kunnaksen kirjoissa faktojen oikeellisuudella on selkeä ja tärkeä rooli.
Kenties juuri totuuden ja mielikuvituksen yhdistäminen voi olla kuvittajan tie menestykseen – onhan lapsen elämä sekä leikkiä että mielikuvitusta mutta myös uuden tiedon oppimista ja omaksumista.
Lastenkirjojen hahmot
Hahmot voivat olla suloisia ja sympaattisia eläinhahmoja mutta myös huumorimielessä kehiteltyjä henkilöitä, kuten vaikkapa Tatu ja Patu. Rakastetun kaksikon luojat, Aino Havukainen ja Sami Toivonen, “kokevat olevansa enemmän huumorikirjailijoita kuin lastenkirjailijoita.”
Jokaisen kuvittajan tyyli on yksilöllinen. Tyyli muodostuu “osittain
tiedostamatta kuvittajan elämän aikana kokemien asioiden ja hänen yksilöllisen
luovuutensa pohjalta.” Sama pätee myös kirjallisuudessa ja kirjailijuudessa.
Kun osa kuvittajista haluaa paneutua yhteen tyyliin, toiset tahtovat tuottaa mahdollisimman laajasti erilaista sisältöä.
Jos vielä etsit omaa tyyliäsi, tai jos haluat syventää kuvittamisen taitojasi, tule mukaan Jarkko Kinnusen kuvituskurssille!
Lastenkirjakuvituksen historiaa
Suomalainen lastenkirjallisuus on saanut alkunsa 1800-luvun puolivälissä.
Tätä ennen Suomessa oli julkaistu vain muutamia kymmeniä suomen- ja ruotsinkielisiä lasten- ja nuortenkirjallisia teoksia. Vieläkin aiemmat teokset (1700-luvulla) paneutuivat lähinnä aikakauden mukaisiin, tietopohjaisiin ja opettavaisiin tarinoihin. Tuolloin lukutaitokaan ei ollut vielä yhtä tavallista kuin nykyään, ja painetut sanat saivat merkityksensä ylemmissä yhteiskuntaluokissa.
Koululaitoksen syntyminen 1860-luvulla vaikutti suuresti niin lukutaitoon kuin lapsille suunnatun kirjallisuuden määrään. Samoin myös “painotalojen, kirjakustantajien, kirjasitomoiden, kirjastojen ja kirjakauppojen määrän kasvu vaikutti lastenkirjojen levikkiin.”
Kun painotekniikka kehittyi, myös värillisten kuvakirjojen julkaisemisesta tuli kannattavaa. Ensimmäiset värilliset kuvakirjat painettiin Suomessa 1870-luvulla.
Lähteet
Saukkola, M., 1996. Liisan ja Puhin sukulaiset. Brittiläisvaikutteita suomalaisessa lasten fantasiakirjallisuudessa. Teoksessa Koronen, T. (toim.) Satusaappaat ja runopilli. Onnimannin artikkeleita 1978-2001. Tampere: Lastenkirjainstituutti, 56-61.
Mustola, M., 2014. Lastenkirjallisuus käsitteenä ja lajina. Teoksessa Mustola, M. (toim.) Lastenkirja. Nyt. Helsinki: SKS, 7-23.
Sinikumpu, S. & ammattikorkeakoulu, L. 2017. Miten lastenkirja kuvitetaan?: Sidosryhmien näkemyksiä lastenkirjan kuvittamisesta. Lahden ammattikorkeakoulu.
