Kirjan kirjoittaminen » Novelli
Miten novelli kirjoitetaan?
Mikä on novelli, ja miten se eroaa esimerkiksi proosatekstistä? Entä miten novellin teema valitaan, ja mitä alalajeja novellille löytyy? Löydät tästä artikkelista vinkit novellin kirjoittamisen tueksi.
Toimitus
Päivitetty 18. helmikuuta 2023
Julkaistu 28. huhtikuuta 2022
Sisällysluettelo
Mistä tunnistaa novellin?
- Novellin pituus on yleensä 2–21 liuskaa.
- Ja novellin sanamäärä on yleensä 650–6650 sanaa.
- Novelli on tiivis tarina.
- Novellissa on romaania vähemmän henkilöitä.
Novellin rakenne
Novellin rakenne eli juoni ei aina etene aikajärjestyksessä. Novellin juonessa voi olla ajallisia takaumia tai jopa aukkoja, minkä lisäksi kertoja voi ennakoida tulevaa.
Novelli on yleensä romaania draamallisempi, joten siinä voidaan usein erottaa peripetia (käännekohta) ja kliimaksi (huippukohta). Henkilökuvaus ei yleensä ole yhtä kattavaa kuin romaanissa. (Lähde)
Novellin kirjoitus
Novelliksi nimitetään proosakertomusta, joka on pienoisromaania suppeampi, aiheeltaan keskitetty, käsittelytavaltaan tiivis ja tapahtumakulultaan usein yllättävä tai kärjistävä. Uuden ajan kirjallisuudessa juoninovellin esikuvana toimii italialaisen Giovanni Boccaccion Decamerone.
Toinen eurooppalaisen kirjallisuuden novelliperinne on tunnelmanovelli tai avoin novelli, joka nimensä mukaisesti korostaa tunnelmaa tapahtumien sijaan. Tunnelmanovellin kuuluisimpia taitajia on venäläinen Anton Tšehov.
Mikä novelli on?
Monet pohtivat, mikä erottaa novellin esimerkiksi proosateoksesta. Vastaus on helppo antaa, se on novellin lyhyt muoto. Toisin sanoen novelli pitäisi pystyä lukemaan yhdellä kertaa; tarina on mitaltaan yleensä muutamasta sivusta muutamaan kymmeneen sivua pitkä.
Muista nämä, kun kirjoitat ensimmäistä novelliasi:
- Novellin lyhyys tulee esiin tekstirakenteen lisäksi myös tarinan ajassa ja tilassa.
- Tämän vuoksi 1–3 henkilöhahmoa riittää.
- Novelli voi usein alkaa keskeltä tarinaa ja päättyä “kesken”.
- Loppu voi siis olla avoin.
- Sisältö on aiheeltaan tiivis.
- Novellissa usein pelkistetään ja kärjistetään asioita.
Miten valita novellin teema?
Novellit keskittyvät usein jonkin tietyn tapahtuman, tunnelman tai mielentilan kuvaamiseen. Yleensä suositaan myös aiheen pelkistämistä ja kärjistämistä.
Kun valitset novellin teemaa, mieti, mikä on tarinasi premissi eli lähtökohta, edellytys ja/tai peruste. Kun osaat vastata tähän kysymykseen, pystyt suunnittelemaan novellille napakan ja tiiviin rakenteen.
Novellin teema voi myös olla helpompi valita, kun tutustut erityyppisiin alalajeihin. Katsotaan niitä seuraavaksi!
Eri novellityypit
1. Juoninovelli eli tarinanovelli
Boccacciolainen novelli eli juoni- tai tarinanovelli, rakkaalla lapsella on monta nimeä, viittaa Giovanni Boccaccioon, joka julkaisi ensimmäiset novellinsa 1300-luvulla. Tämän tekstityypin juuret ovat suullisessa perinteessä; tarinanovelli on lyhyt, tiivis ja usein juoneltaan yllätyksellinen.
Näistä elementeistä juoninovelli rakentuu:
- Sillä on yhtenäinen kertoja.
- Tapahtumat kerrotaan aikajärjestyksessä.
- Juoninovelli rakentuu tapahtumien yllättävälle kululle.
- Tyylille olennaista on konflikti, joka järkyttää novellin maailman tasapainoa.
- Kerronnan koheesio syntyy esimerkiksi ajan ja syysuhteiden loogisuudesta.
- Tekstissä on selkeä käännekohta, huippukohta ja loppuratkaisu (jota kohti jännite nousee).
2. Absurdi novelli
Absurdia novellia kutsutaan usein “kafkamaiseksi” tekstiksi. Näiden tekstien kehitys liittyy 1900-luvulla syntyneen kirjallisuuden tyylisuunnan, modernismin, ihanteisiin.
- Ei tiukkoja juonirakenteita tai syy-seuraussuhteita
- tai vastaavasti syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja vaikeaselkoisia.
- Kertoja voi olla moniääninen, toisinaan jopa leikittelevä.
- Tekstissä hyödynnetään vapaata assosiaatiota.
3. Avoin novelli
Avoin eli tsehovilainen novelli syntyi boccacciolaisen tyylin jälkeen 1800-luvulla.
- Tekstissä korostuu alun ja lopun tunnelman puuttuminen.
- Juonelliseen loppuratkaisuun usein vain vihjataan.
- Tekstissä on usein moniääninen kerronta.
- Tarinan järjestys voi olla epäkronologinen.
- Tekstin painopiste on sisäisessä tapahtumassa: mielenliikkeissä, erilaisissa vaikutelmissa tai näkökulman hetkellisessä muuttumisessa.
- Lukijan päättelyn varaan voidaan jättää paljon asioita.
Näiden kolmen tunnetuimman novellityypin lisäksi on myös olemassa muutama muu vaihtoehto.
- Realistinen novelli kertoo asioista juuri niin kuin ne ovat, tai kuten ne ovat kertojan mukaan.
- Surrealistinen novelli on yleensä unenomainen ja luonnonlaeista piittaamaton tarina, realistisen kerronnan vastakohta. Hyvä esimerkki tällaisesta teoksesta on Franz Kafkan Hiilisangolla ratsastaja.
- Sisä- ja kehyskertomusnovelli on tyyppi, jossa on ikään kuin yksi tarina raameina ja sen sisällä useampia tarinoita.
- Dialoginovellissa hyödynnetään dialogia eli vuoropuhelua tarinan syventäjänä sekä juonen edetessä. Hyvä esimerkki tällaisesta teoksesta on Ernest Hemingwayn Jonkin loppu.
- Pastissinovelli käyttää hyväkseen jotain toista tarinaa (mutta ei tee siitä pilkkaa). Tekstissä voidaan esittää jokin uusi näkökulma alkuperäisestä tarinasta. Lisäksi alkuperäistä tarinaa voidaan muuttaa tai jatkaa.
- Lyhyt ja fragmentaarinen novelli ei yleensä esiinny yksittäisenä tekstinä vaan novellisikermän osana. Tarinoiden yhteisenä tekijänä voivat toimia esimerkiksi miljöö tai hahmot.
- Proosapalanen eli nykyaikainen novelli on tsehovilaisen tekstilajin pikkusisko: se ei kerro selkeää juonellista tarinaa vaan kuvaa jonkin hetken tai välähdyksen elämästä.
Jos haluat kuunnella novelleja inspiraation tueksi, kurkkaa tänne.
Haluaisitko kirjoittaa ensimmäisen novellisi?
Tai miltä kuulostaisi oma novellikokoelma?
Tutustu luovan kirjoittamisen verkkokurssiin, joka on suosituimpia kurssejamme! Tällä verkkokurssilla pääset tekemään luovuutta ruokkivia kirjoitustehtäviä ja hakemaan inspiraatiota oman tekstin tueksi.