Maailmassa ei ollut aikojen alussa lainkaan tarinoita
Ei ennen kuin Ananse-hämähäkki meni isänsä, suuren taivaan jumalan Nyamen luo ja pyysi saada kerrottavaksi muutamia tarinoita – ainakin mitä länsiafrikkalaiseen kertomukseen on uskominen.
Ananse-hämähäkki on afrikkalaisten kansantarinoiden kujeileva hahmo, joka pienestä koostaan huolimatta voittaa oveluudella itseään paljon voimakkaammat oliot. Ananse-tarinoita on kerrottu yleisön viihdyttämiseksi sekä tähdentämään, että aivot ovat yhtä tärkeät tai jopa tärkeämmät kuin lihakset.
Kerrotaan, että Ananse kutoi taivaaseen ulottuvan langan, jotta voisi viedä viestin Nyamelle, kaiken olevaisen luojalle. Viesti välittyi, ja niin Nyame loi Anansen pyynnöstä auringon ja kuun, jotta maan asukkaat voisivat nauttia päivästä ja yöstä.
Aikaan ennen kirjoitustaitoa suulliset tarinat jäivät ihmisten muistiin ja siirtyivät ensin lauluina, sitten sanallisesti sukupolvelta toiselle, eteenpäin omille jälkipolville.
Maailman vanhin kieli
Sumerin kieli on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä, nuolenpääkirjoituksia. Sumeria puhuttiin noin vuodesta 4000 vuoteen 1600 eaa. Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan historiallisella alueella, Välimeren itäpuolella, nykyisen Irakin alueella.
Ensimmäiset kirjoitetut tekstit olivat piktografisia, minkä vuoksi niiden kirjaimellinen tulkitseminen on ollut ongelmallista.
Sumerin kielellä oli kaksi sosiolingvististä muunnelmaa: emeĝir ja emesal. Emegir oli yleinen puhekieli, emesalia puolestaan käytettiin lauluissa ja naisten kielenä sekä mytologiassa ja uskonnossa jumalattarien kielenä. Vaikka akkadin kieli korvasi myöhemmin sumerin kielen, käytettiin sumeria sen arvovallan vuoksi tieteen, uskonnon ja matematiikan kielenä aina toiselle vuosisadalle asti ennen ajanlaskumme alkua.
Kuka oli maailman ensimmäinen kirjailija?
Oletetusti maailmanhistorian ensimmäinen nimeltä tunnettu kirjailija ja runoilija, Enheduanna, (n. 2285–2250 eaa.), oli akkadilainen prinsessa ja Taivaan ylipapitar.
Yli 4000 vuoden taakse päiväävät runot kertovat Enheduannan suuresta rakkaudesta rakkauden, hedelmällisyyden ja sodan jumalatarta, Inannaa kohtaan.
Nuo sumerinkieliset hymnit sisältävät ensimmäisen kirjallisen kuvauksen jumalattaresta ja ensimmäisen kuvauksen yksilön sisäisestä elämysmaailmasta. Mainittavaa on, että Enheduanna kirjoitti aikana, jolloin kirjoitustaito oli hyvin harvinainen ja kirjurit olivat suurimmaksi osaksi miehiä. Merkittävää on myös se, että Enheduanna on mainittu nimeltä.
Kun siirrytään ajassa eteenpäin, muinaisessa Mesopotamiassa asunut Antiikin Kreikan muistin jumalatar ja titaani Mnemosyne synnytti Zeukselle muusat eli runottaret, taiteiden ja tieteiden valtiattaret.
Täällä Pohjolassa puolestaan vaikutti Saga, joka tunnetaan muinaisnorjalaisena tarinankerronnan, runouden ja historian jumalattarena. Nimi juontuu sanasta saga, jolla kuvataan Norjan ja Islannin viikinkiajan ja varhaisen keskiajan historiaan liittyviä kaunokirjallisia kertomuksia eli saagoja. Ruotsin kielessä saga tarkoittaa myös satua.
Naiset ovat aina hallinneet kirjoittamisen ja runouden taidot
Kun tarkastellaan kirjoittamiseen ja etenkin runouteen liittyviä kreikkalaisen mytologian hahmoja, esiin nousee enemmän naisten kuin miesten nimiä:
- Athena, runouden jumalatar
- Calliope, kaunopuheisuuden ja eeppisen runouden jumalatar
- Erato, eroottisen runouden jumalatar
- Euterpe, lyyrisen runouden jumalatar
- Thalia, bucolisen eli paimen- tai pastoraalirunouden jumalatar
- sekä Urania, tähtitieteellisten kirjoitusten jumalatar
Myös roomalaisesta mytologiasta nousee esiin jumalatar Minerva, joka toisinaan assosioidaan runouden edustajaksi.
Tarinoiden aika
Vaikka aikojen alussa ei ollut lainkaan tarinoita, niitä on kerrottu niin kauan kuin ihminen on ollut olemassa. Vain tavat ja tyylit ovat muuttuneet: esihistoriallisten luolien seiniin maalatut, kiveen ja puuhun kaiverretut, iholle tatuoidut, silkkiin kirjaillut ja eläimen nahkaan raaputetut sanat ovat siirtyneet ajan saatossa paperille, paperilta ääniaalloille ja televisioon, lopulta kelmeää valoa hohtaville päätelaitteille internetin syövereihin ja some-kanavien ikuiseen virtaan.
Moni asia on muuttunut, paitsi yksi. Tänäkään päivänä tarinankerronta ei ole pyörän keksimistä uudelleen. Tarinankerronta on ennen kaikkea hyväksi ja toimiviksi havaittujen tapojen hyödyntämistä omissa kirjoituksissa. Muun muassa näitä aiheita käsittelemme tammikuussa 2023 alkavan Katkelmia kirjoittamisesta -podcastin tulevien jaksojen aikana.
Kirjoita oma romaani!
Tällä romaanin juonta ja tarinan rakennetta käsittelevällä verkkokurssilla opit kaiken, mitä sinun tulee tietää romaanin kirjoittamisesta.
Lisäksi suunnittelet romaanin rungon ja pääset aloittamaan tai jatkamaan käsikirjoituksen työstämistä.
Haluatko sinä toteuttaa unelmasi omasta kirjasta? Tämän helpommaksi se ei tule – ole siis mukana!